Pohjelihakset ja akillesjänne osallistuvat seisoma-asennon ylläpitoon sekä
ponnistukseen varvastyönnön aikana. Pysyäkseen vahvana akillesjänne kaipaa säännöllistä liikuntaa ja venytystä. Äkilliliset kuormitustason lisäykset voivat aiheuttaa säierepeämiä ja arpeutumista, jotka toistuessaan johtavat jänteen heikentymiseen sekä mahdolliseen repeämään.
Tyypillisesti akillesjännekipu paikallistuu noin 2-3 cm kantaluun yläreunasta ylöspäin. Jänne voi olla paksuuntunut ja turvonnut, joskus myös nariseva. Jäykkyyttä esiintyy varsinkin kun jänne on kylmä. Lämmittely saattaa parantaa joustoa niin, että jopa liikuntasuoritukset onnistuvat kivutta. Jänteen uudelleen jäähtyessä se on usein entistä kipeämpi. Näissä tilanteissa kierre kannattaa katkaista huolellisella kuntoutuksella, sillä jänteen vetolujuuden palautuminen kestää useita viikkoja. Akillesjänteen täysrepeämät hoidetaan tyypillisesti leikkauksella, jonka jälkeen kuntouttavasta fysioterapiasta on hyötyä liikuntaharrastuksiin ja arkiliikuntaan palatessa.
Hoidamme tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä tuloksellisesti ja tehokkaasti fysioterapian ja kuntoutuksen parhaita käytäntöjä soveltaen. Huolehdimme kanssasi kehosi hyvinvoinnista.
Hoitomenetelmämme pohjautuvat tutkittuun tietoon. Olemme osallistuneet kymmeniin tuki- ja liikuntaelimistön oireita ja ongelmia käsitteleviin tutkimuksiin, jotka on julkaistu...
